Lantakompostin valmistaminen

Luomuviljelyssä lannoitushan perustuu luonnonmukaisesti tuotettuihin eloperäisiin lannotteisiin kuten karjanlantaan ja komposteihin. Tällä luomutilalla käytetään kasvien lannotteina tosi paljon lantakompostia. Täällä on käytössä parikin lantakompostia, joista saa muhevaa mustaa kompostia, joka antaa viljelykasveille kunnon kasvupyrähdyksen kun sitä laitetaan kasvin viereen maahan ja ruiskutetaan vähä vettä päälle, jotta se lanta oikein sujahtaa ja imeytyy maahan. Lantakomposti on tasaisen väristä, mustaa tai tummanruskeaa ja haisee mullalta. Kun sitä pyörittelee kädessä, se on pehmeää ja kosteaa ja siitä saa tehtyä hyvin mutakakkuja - mutta multavaa ja mureaa. Sitä on erittäin miellyttävä käsitellä.

Lanta on muuten erittäin hyvä ja tehokas lannoite, jota voi luomutuotannossa käyttää. Tietenkin jos halutaan olla tarkkoja luomutuotannon harjoittajia, kaikki lanta tulee olla luomulantaa, eli esim lehmien tulee olla syönyt luomurehua, jotta lanta voidaan laskea luomulannaksi. Mikäli jokin viljelytila haluaa tuotteilleen luomumerkin (luomusertifioitu) ei sitä merkkiä saa jos käyttää tavanomaista lantaa lannoitteena.
Mut lanta tosiaan on huippua lannoitetta! Se sekä lannoittaa että parantaa maan kasvukuntoa tuoden siihen runsaasti orgaanista ainetta ja työtä maan pieneliöille ja lisää bakteerioimintaa. Lannassa on paljon typpeä ja fosforia ja muita pää- ja sivuaineita. Ja se on yleensä helposti saatavilla.

Me siis käytimme pari lantakompostia loppuun ja teimme sitten uudet tilalle. Tällä tilalla on valmiina maahan hakatut puukehikot, mutta periaatteessa mitään kehikkoa ei tarvitse vaan kompostin voi kasata mihin vain läjäksi jos haluaa. Aloitimme laittamalla maahan runsaasti haravoinnista saatua kuivaa heinää. Sen jälkeen laitoimme runsaasti läheiseltä tilalta saatua pääskysen lantaa ja levitimme sen tasaisesti heinien päälle. Sitten laitoimme omalta tilalta kerättyä kanankakkaa säkki tolkulla kunnes viimeisenä useita kottikärryllisiä lehmän sontaa läheiseltä lehmäfarmerilta. Lopuksi runsaasti vettä päälle ja muutaman päivän tai noin viikon päästä sama tehdään uudelleen. Eli lantakompostin tekeminen on kuin tekisi jättimäistä LASANGEA. On muuten hyvää treeniä tuo kompostin tekeminen kun ei ainakaan se lehmän lanta oo mitään kevyttä kannettavaa!

Näin yksinkertaisesti on lantakomposti tehty! Eli tällaiset ainekset on hyviä, mutta monenlaiset muutkin käyvät kompostointi, esim hevosen lanta jne. Koska  lanta on kovin typpipitoinen tuote, tulee siellä välissä siis olla kuitenkin aina jotain hyvin niukkaravinteista massaa kuten just heinää, puunlehtiä tms. Ja lantakomposti onnistuu siis vain kahdella eri tavaralla, eli vaikka puun lehdillä ja hevosen lannalla!

Niin ja yks tärkeä seikka on se, että komposti pitää kääntää kerran kuussa ja sekään ei todellakaan ole se helpoin osuus ;) ! Tosin netistä Luin, ettei se ole välttämätöntä, mutta se nopeuttaa ainesten hajoamista kun mikrobit saavat uutta ilmaa. Sitä ei kuitenkaan liian  aikasinkaan saa kääntää ku se saattaa aiheuttaa typpivajeen kompostiin. Mutta muutaman kuukauden kuluttua komposti on lässähtänyt alkumuodostaan ja siitä ei voi enää erottaa eri aineksia, silloin se on valmista.

Toinen kerros alkaa kuivan heinän lisäämisellä lehmänlantakerroksen päälle.

Viimeinen kerros lehmän lantaa ja sitten vain päivittäin vettä päälle ja noin kuukauden kuluttua koko läjä siirretään kompostin toiselle laidalle, jolloin se siis kääntyy samalla ylösalaisin.

Arkirutiinit rullaa

Ollaan nyt oltu Täällä farmilla jo jonkin aikaa ja arkirutiinit alkaa olla hanskassa! Tuolla ulkosalla nukkuu muuten tosi hyvin, ei ole sääsket kiusannut, eikä muutenkaan. Koirat haukkuu yöllisille äänille välillä ja parina yönä on satanut niin rankasti, että on yöllä pitänyt nousta tavaroita siirtämään sisemmäs kun pahimmillaan saattaa vesi roiskua sänkyyn asti. Muutenkin ollaan huomattu tässä ulkona 24h eläessä, että aikalailla auringon mukaan sitä on tämä vuorokausirytmi kääntynyt, kun klo 21 on jo IHAN naatti. Ulkona eläminen ei oo ollenkaan niin vaikeata, ihanaa tämä on!

Arkirutiineihin täällä luomutilalla kuuluvat eläinten ruokinta ja hoito ja sitten kasvien hoito. Ollaan aikalailla viikon välein vaihdettu tuota vastuualuetta Tonin kanssa. Tällä viikolla mä olen eläinten hoidossa. Eli joka aamu klo 7 päästetään kanat ja kalkkunat ulos häkeistään, joissa viettävät yönsä turvassa petoeläimiltä. Sitten niille annetaan luomurehua, jota Kim ostaa kaupasta. Samalla ruokitaan ankat ja hanhet keitetyllä kauralla. Sen jälkeen keitetään koirille riisiä isossa riisinkeittimessä ja joitain vihanneksia sekä lihaa (unwanted parts). Klo 11 ruokitaan uudelleen linnut ja viedään lisää vettä vesitonkissa, joihin on veden sekaan lorautettu vähän itse tehtyä viinietikkaa, jotta kanojen suolisto pysyy kunnossa. Sitten keitetään kaurat huomiselle päivälle ja lopuksi ennen pimeää haetaan munat linnuilta, joka on melko jännittävää hommaa! Myöhemmin linnut vielä suljetaan yöksi häkkeihin, joihin ne menee itsestään pimeän tullessa.

Kasvinhoitovuoro on vähän rankempi, koska jos on kausia, ettei sada, kasteltavaa riittää! Täällä kasvaa suhteellisen paljon vihanneksia, joista pitää huolehtia, ettei ne kuivu. Varsinkin juuri istutetut taimet on tosi herkkiä kuumalle auringolle ja kuivuudelle, joten ne pitää kastella kolmesti päivässä vähintään. Loput vihannekset kastellaan vesiletkulla vain jos ei ole satanut. Kasvihuoneita on muutama ja ne kastellaan pari kertaa päivässä. Aamulla ensimmäisenä kuitenkin käydään vuoropäivin ylä- ja alafarmi läpi foliolsprayta (lehtisuhketta) suihkuttaen kaikkiin vihanneksiin ja hedelmiin. Sitä suihkutetaan semmoisella selkäreppumallisella ruiskulla ja se täytetään erilaisilla orgaanisilla luomulannotteilla. Joskus suihkutetaan viinietikkaa tai merilevää tai kalalitkua, joskus jotain luomulannoitetta kaupasta.

Toni "elää kanan elämää" :D

Uutta rehua viemässä kanojen aitaukseen

Valkoinen hanhi, George syö kädestä 

Kanojen ruokintaa

Toni kastelee kasvihuonetta

Luomuviljely on mukavaa!

Kattis doing foliarspray on  aubergines.

Saapuminen farmille

Aamulla lähdimme hotellilta tosi aikasin kun meidän piti ensin kävellä hotellilta juna-asemalle ja sitten matkustaa junalla linja-autoasemalle. Onneks tiedettiin hyvin se reitti, kun oltiin matkustettu sama reitti jo eilen, kun kävimme ostamassa bussiliput. Eilen meitä auttoi semmonen nuoripari lippujen ostossa jne. ja kun kiitokseksi kättelimme heitä, mä meinasin jo sitä miestä kätellä kans, mut onneks just muistin, ettei muslimimiehillä ole tapana kätellä naisia, niin sitten kättelin vain sen naisen kanssa! 😅 Matka meni mukavasti kun ne penkit oli TOSI pehmeet ja mukavat! Mä nukuin ensimmäiset 2,5 h 😊

Saavuimme pieneen kylään nimeltä Machang Bubok, väsyneenä 10 tunnin matkan jälkeen. Vaikka jetlag on nyt selätetty, mut ainahan matkustaminen on rankkaa. Bussi kulki erittäin hitaasti, koska pysähteli pitkiksi ajoiksi kokoajan. Täällä muuten nuissa busseissa on nii kovalla ilmastointi, että melkein talvitakki päällä voisi olla paras matkustaa! Sillä hetkellä kun bussiin astuu tuolta trooppisesta kuumuudesta, niin on ihan OK fiilis, mut melko pian alkaa paleleen! Mut matkan jälkeen jouduimme vielä n. 1,5 h odottamaan meidän tilan emäntää, Kimiä, että tulee hakemaan meidät. Vihdoin kun pääsimme farmille olimme erittäin onnellisia.

Tämä tila on syrjäisessä, muutaman kilsan etäisyydessä sivistyksestä. Tää on aidattu korkealla aidalla ja tossa on iso lukittava portti kun tullaan sisään. Täällä on todella vihreää! Kaikki on niin rehevää, mielenkiintoista ja mahtavaa. Täällä kasvaa vaikka mitä vihanneksia, hedelmiä, yrttejä ja marjoja! Innolla odotamme, että pääsemme tutustumaan kaikkiin kasveihin mitä täältä löytyy. Huomasimme onneksemme, että lähes kaikki kasvit on nimetty puisella kyltillä, niin oppiminen helpottuu. Kasvejen lisäksi täällä on lintuja tosi paljon.
Noin 100 kanaa ja kukkoa kuudessa eri aitauksessa, 2 isoa kalkkunaa (uros ja naaras) ja 5 pikkukalkkunaa, jotka elää toisessa paikassa vielä kun ovat nii nuoria. Sit on 2 valkoista, isoa hanhea George ja Victoria ja sit noin kymmenen ankkaa, eli noita sorsalintuja. Täällä EI syödä lintuja, vaan ne on munia varten ja kalkkunat on ihan vaan koska nämä ihmiset tykkää kasvattaa kalkkunoita! 😆
Lisäksi täällä on kissoja noin 6, joista neljä asuu isäntäperheen talossa ja toisella puolella tilaa ja joista 2 asuu täällä meidän kanssa samalla puolella. Koiria on 5 ja ne kaikki on pelastettuja katurakkeja eri puolilta lähiseutuja. Olin vähän pettynyt huomatessani, että koiria pidetään pitkälti kytkettyinä ketjuihin ja että ne olivat tosi arkoja ja epävarmoja. Yksi koirista näyttää myös melko huonokuntoiselta. Se on melko laiha ja kapinen. Mun pitää kyl jutella omistajien kanssa niistä ja katsoa jos pystyisi vähän koirien oloja helpottamaan.

Meidän makuuhuone on siis sänky ja kirjoituspöytä ulkona katoksen alla, kana-aitausten välittömässä läheisyydessä. Tässä on tämmönen iso katos-rakennus ja sen yhteydessä myös seinällisiä tiloja jonkin verran. Meidän makkarin vieressä on keittiötilat ja varastotilaa. Täällä vois majoittaa useampiakin, mutta heillä on kuulemma aina ollut yleensä 2 vapaaehtoistyöntekijää kerralla, koska niin on helpoin. WC ja suihku-tiloja on 2. Toinen tuossa viereisessä hallissa ja toinen vähän kauempana, ulkosalla. Meidän mielestä on tosi kiva nukkua ulkona, eksoottista! Ompahan ainakin tarpeeksi lämpimät kelit! ☺ Katsotaan miten nukutaan ja kuinka sääsket pääsee meitä syömään kun tuossa verkossa on joitain reikiä! Innolla odotamme tulevaa!

Farmin takana olevat kanat ovat ns. eläkkeellä, mutta munivat silti. Huomaa, että joukossa on myös yksi afrikkalainen helmikana ☺

Nuorin koirista, Noël, löytyi viime jouluna portilta. Ilmeisesti joku oli tuonut sen sinne varta vasten.

 Toinen meidän puolella asuvista kissoista, Ginger. Tämä poika on niiiin kiltti ja suloinen, ettei voi edes uskoa! ❤

Otin kuvan meidän makuuhuoneesta just kun saavuimme, rinkat purkamatta. 

Näkymä keittiöstä kana-aitauksien suuntaan. Keittiössä asuu ihana ja rauhallinen tyttökoira, Mini.

Kana-aitauksia on yhteensä 6. Tässä näkymä yhdestä, joka on lähinnä meidän asumusta ja keittiötä. Kanat tulee aina uteliaana katsomaan kun aitaukseen menee.

Ulkosuihku, amme ja vessa ☺

Portilla on paljon mielenkiintoisia artikkeleja luomuruuasta ja luomuviljelystä, typen kierrosta, kananmunista jne. Koira, joka asustelee portin lähellä on vanhin, n. 6 vuotias Xiao Mei. 

Xiao Meillä on vähän turkkiongelmia, mutta luonteeltaan se on maailman suloisin. 

Saapuminen Maltsuihin

Meillä oli äitienpäiväsunnuntaina ihana ja tunteikas konsertti afrikkalaisen musiikkiryhmä Amanin kanssa Pihtiputaalla. Ilma oli tosi kesäinen, aurinko paistoi ja oli tosi kuuma! Täydellinen kesäpäivä! Vitsailitkiinkin, ettei näin hyviä kelejä ole enää koko kesänä, mutta taidettiin olla väärässä! Toni ajoi autolla konserttia kuulemaan mukanakkan meidän matkatavarat ja passit. Myös mun perhe tuli kuuntelemaan konserttia, oli ihana nähdä Kajaanissa asuvaa äitiäkin vielä ennen matkaa ♥

Ajoimme siitä sitten Vantaalle Tonin mummolle yöksi ja  näimme vilaukselta vielä Tonin vanhemmatkin, jotka hyppäsivät siihen autoon, jolla olimme tulleet ja ajoivat sillä samantien takaisin Ouluun yötämyöten töihin. Seuraavana aamuna oli aikainen herätys ja taksi haki meidät lentokentälle klo 5:30. Siitä alkoi meidän, jopa ahdistavan pitkältä tuntuva  matkamme Kaakkois-Aasiaan ja yli monien aikavyöhykkeiden. Omatoimisen check-inin ja muiden toimien jälkeen portilla odotellessamme, vastaan käveli Luovalta tuttu opiskelijakaveri Saska ja hänen kanssaan vaihtoon lähtevä, kauppiksessa opiskeleva poika! Hauska yhteensattuma oli, että meillä oli kaksi ensimmäistä lentoa samat, he olivat matkalla Rooman kautta Hongkongiin aivan kuten mekin. Hongkongissa Me menisimme Kuala Lumpurin koneeseen ja he hyppäisivät koneeseen joka vei ne muistaakseni Sapporoon, Japaniin vaihto-opiskelemaan. 

Mut matka Hongkongiin kesti 11 h ja se oli kieltämättä melko raskas väli matkustaa. Matka sinänsä oli pitkä ja kun se  kiinalaisille (joita koneessa tietysti oli kovasti) oli yö ja nukkuma-aika, meille se oli iltapäivä ja alkuilta. Olimme Hongkongissa perillä paikallista aikaa klo 6, eli Suomen aikaa klo 1 yöllä. Me oltiin ihan naatti, ku ei oltu nukuttu koko yönä. Sit oli vielä yks 4,5 tunnin matka KL:n, mut se me nukuttiin ku lapset.


Perillä me saatiin heti kokea trooppinen kuumuus ja paikalliset taksit. Matka (60km) kentältä hotellille oli iha hirvee! Kuski kaahas niinku joku MIELIPUOLI! Ei sitä voi ees selittää, mut se ajo tosi kovasti liikennöidyllä motarilla 160km/h pujotellen ja äkkijarrutuksia tehden. Mut kai se työssään jotain tekee oikein ku se oli about 40 vuotta ja yhä elossa! Mut perille päästiin ja monsuunisade kasteli meidät litimäriksi ku juostiin hotelliin. Nyt sit muutama päivä lepoa ja kaupunkiin tutustumista. Sit alkaa työrupeama!

Malesia

Matkustuskohteena Malesia käy sitä mielenkiintoisemmaksi, mitä enemmän maata opiskelee. Maantieteellisesti se sijaitsee päiväntasaisella sademetsävyöhykkeellä. Maan pinta-alasta 75% on metsää, josta 60% on lunnontilaista trooppista sademetsää tai mongrovemetsää. Eli se on siis lähinnä trooppista sademetsää ja siellä on ikivanhoja, yksiä maailman vanhimpia ekosysteemejä. Siellä on paljon  luonnonpuistoja ja suojeltuja alueita, jotta ikivanhat alueet säilyvät monimuotoisina. Siellä on läpipääsemättömän tiheitä viidakkoja, mutaisia jokia, värikkäitä kukkia, hyönteisiä, liskoja, käärmeitä, köynnöksiä ja liaaneja, tapiireja, norsuja, sivettikissoja, orankeja.. hulluna kaikkea ja monipuolisesti lajeja. Malesian rannat ovat kirkasvetistä merta, jossa snorklaamalla pääsee mukaan värikkääseen vedenalaiseen maailmaan katsomaan troppisia kaloja, koralleita, haita ja kilpikonnia. Toisaalta Malesiassa kohoaa suhteellisen korkeita vuoria merenpinnan yläpuolelle ja vehreitä ylänköjä, viileitä vuoria ja upeita näköaloja pääsee ihailemaan jopa 4095m merenpinnan yläpuolelle, Mt. Kinabalulle.Tuo vuori muuten sijaitse tuolla Borneon saarella, joka on puoliksi Malesiaa ja puoliksi Indonesiaa. Se on maailman kolmanneksi suurin saari ja siellä sijaitsee myös pieni sulttaanikunta Brunei. Me aiotaan lomalla ollessamme matkustaa sinne saarelle ja ehkä käymme myös Bruneilla. Brunein lisäksi Malesian naapurimaita ovat pohjoisessa Thaimaa, etelässä Singapore (ja Brunei) ja Indonesia.

Malesiassa on kuningas Abdul Hamil ja Malesia on jaettu 13 osavaltioon ja kolmeen liittovaltion territorioon. Ne on jaettu kahteen osaan, jotka ovat itä- ja länsi-osat. Länsiosa on Malakan niemimaa, eli se Thaimaan alapuolelle tuleva niemimaa ja itäosa on Borneon saari.

Malesiassa asuu 30 miljoonaa ihmistä ja siellä puhutaan Malaijia. Siellä pääväestö on malaijit, mutta maassa on myös huomattavat kiinalais- ja intialaisvähemmistöt. Maan pääuskonto on islam (60%), muut uskonnot ovat mm. buddhalaisuus (19%), kristinusko (10%) ja hindulaisuus (6%). Malesiassa on uskonvapaus, eli jokainen saa harjoittaa mitä uskontoa hyvänsä, mutta muslimiksi luokiteltu ei saa harjoittaa muuta uskontoa ja uskonnosta eroaminen on käytännössä mahdotonta. Ja  koska se on muslimimaa, muslimien tapoja ja kulttuuria on hyvä kunnioittaa. Esimerkiksi muslimien moskeijoihin ei nainen saa mennä paljastavassa asussa ja vasemmalla kädellä syömistä, kättelyä ja toisten  koskettelua tulee välttää. Sormella osoittaminen on myös epäsuotavaa ja miehet eivät kättele naisia. Alkoholia ei muslimit käytä, joten se on erittäin kallista, eikä Malesiassa ole hurjaa yöelämää kuten esim Thaimaassa tai vaikka Euroopassa. Yleisillä rannoilla ei kannata edes harkita auringonottoa yläosattomissa, koska musliminaiset uivat vaatteet päällä.

Malesia on melko kehittynyt maa ja siellä on turvallista matkustaa. Borneon saaren itäosavaltio Sabah on luokiteltu matkustustiedotteessa luokkaan "tarpeetonta matkustamista vältettävä", ilmeisesti kidnappausriskin vuoksi. Aiomme ottaa asiasta selvää.

Malesiaan työharjoitteluun kesäksi!

Tervehdys ja tervetuloa lukemaan blogia! Tämä blogi on vapaamuotoinen, päiväkirjamainen kertomus mun, eli Katriinan ja mun poikaystävän, Tonin matkasta Malesiassa kesällä 2016. Olemme Malesiassa toukokuun alusta syyskuun puoleenväliin, eli yhteensä noin 4,5 kuukautta. Teemme siellä töitä yhteensä noin kolmen kuukauden ajan, kahdella eri luomutilalla ilman palkkaa - ruokaa ja majoitusta vastaan.

Kun mä tulin Namibiasta vaihdosta silloin vuodenvaihteessa 2014-2015, niin me Tonin kanssa päätettiin, että lähtään reissuun jonnekin heti kun sopiva sauma löytyy. Toni ei ole koulun puolesta ollut vielä työharjoittelussa tai vaihdossa ulkomailla, joten siinä näimme tilaisuutemme. Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelijat nimittäin saavat ulkomailla tehtävään työharjoitteluun tai vaihto-opiskeluun todella hyvän ohjauksen, vakuutukset ja apurahan. Ja jos kaukomaille lähtee, koululta tuleva apuraha on vielä vähän suurempi, kuin Eurooppaan matkaaville. Kelalta saa myös ulkomaanjaksolle korotettua opintotukea. Tilaisuus on niin houkutteleva, että aloimme suunnittelemaan matkaa noin vuosi sitten. Silloin lähinnä päätimme vain ajankohdan jolloin lähtisimme, matkakohde oli vielä auki.

Me haluttiin etsiä työharjoittelupaikka itse. Semmoinen nettisivu kun workaway.info oli käytäntönä jo tuttu, kun tätit Nauvossa ovat osallistuneet siihen b&b- yrityksensä kanssa. Eli siis ihminen tai esim. pariskunta niinkuin me, menee jonkun toisen yritykseen (esim. kahvila, hotelli, maatila what ever) tai kotiin tekeen töitä ruokaa ja majoitusta vastaan. Se on helppo keino löytää harjoittelupaikka, koska siellä on satoja, ellei tuhansia host-ehdokkaita ympäri maailman. Sitten vaan tutkimaan! Meillä oli mielessä, että jonnekin trooppiseen paikkaan halutaan kasvattamaan kasveja, mut maa oli edelleen auki.

Aluksi katoimme hulluna paikkoja Etelä-Amerikassa. Eka piti tutkia maan sisäisiä asioita ja etsiä tietoa turvallisuustilanteesta. Sit piti löytää joku kiva paikka (luomu!!), johon pystyi lähtemään siihen aikaan vuodesta ja joka oli muutenkin luotettavan ja mielenkiintoisen oloinen. Sillä sivustolla annetaan arvosteluja ja palautetta aina hosteille ja työntekijöille, jotka on osallistuneet workaway-hommiin, joten niitä lukemalla saa myös vähän kuvaa paikoista. Sit piti vielä lentojen hintoja vertailla, et miten paljon suurinpiirtein ne maksaa ja tarttuvat tauditkin piti tsekkailla jne. Me haluttiin mielenkiintoisen ja eksoottiseen, mutta turvalliseen kohteeseen.

Valinnassa meni tosi kauan aikaa! Se oli varmaan koko prosessin haastavin osuus! Ei millään osattu päättää maata, mut sit vaan hylättiin Etelä-Amerikka (viimeinen tikki oli se ZIKA-virus) ja alettiin kattoon Aasian maita. Huomattiin heti että lentojen hinnat romahtivat alaspäin aikalailla ja mielenkiintomme kohdistui Indonesia-Malesia-Thaimaa-akselille. Useimmat matkailijat tuntuu menevän mieluusti Suomesta Indonesiaan ja Thaimaaseen ja kun me haluttiin vähän "ei-niin-suosittu turistikohde" niin aloimme tutkimaan Malesiaa. Toki siellä on yhtälailla turisteja, mutta kai se oli se mielikuva, joka ratkaisi 😀
Huomattiin, että lennot ei oo kovin kalliit ja se on turvallinen matkustusmaa, niin sit me vaan tehtiin päätös, että Malesiaan lähtään! Tutkittiin kulttuuria ja muuta tietoa Malesiasta ja huomattiin, että tosi vähän siitä tiedettiin! Sit katsottiin eri tilojen workaway-sivut ja löydettiin kaksi mielenkiintoista farmia eri puolilla maata. Puntaroitiin ja päädyttiin ratkaisuun, että toisessa ollaan kaksi kuukautta ja toisessa kuukausi. Sillä selvä!

Lennot maksoi sit 520€ per nokka ja viisumi 5€/hlö. Rokotusten kanssa mietittiin pitkään, mitkä otetaan ja mitkä ei, mut koska ollaan maaseudulla pitkiä aikoja töissä, päädyttiin ottamaan rokotukset japanin aivotulehdukseen ja lavantautiin. Hepatiitit olikin jo kunnossa.
Lähtö on siis 9.5. ja paluu 19.9. Sitä odotellessa!